jonka routa kylmän tullen mutkalle saa taipumaan.
Ja rospuutto jos pyhäin alla hetken kattaa pöytää,
jää allekirjoittaneet sillon yksin istumaan.
Niin tie on musta, vaan mustempi ois mieli kulkijalla,
jos kuu ei paistaisi hopeaansa -
tummuvan taivaan alla.
Paras tapa toimia on ystäville kostaa,
jos päätä kauniin hevosen saa silmiin tuijottaa.
Mut takaisin ei käytettyä sieluaan voi ostaa,
kun kalpein kauppamiehistä ovelle kolkuttaa.
Niin tie on musta, vaan mustempi ois mieli kulkijalla,
jos kuu ei paistaisi hopeaansa -
kuolevan kattilalla.
Aamukasteen vierellä kilvan palelee...
Ei siksi että nurmi kuuraa kantaa.
Kun kivisillä kengillä kauan kävelee...
Käy vierahaksi kuukin hopeineen.
Tie on musta, vaan mustempi ois mieli kulkijalla,
jos kuu ei paistaisi hopeaansa.
Niin tie on musta, vaan mustempi ois mieli kulkijalla,
jos kuu ei paistaisi hopeaansa.
Kuolevan kattilalla - tummuvan taivaan alla
Viikatteen kappaletta; Tie, siis lainaten. Tällainen olo oli tänään. Kuva on siis itse ottamani ja kohteena on kotitie. Oli hieman haikeita fiiliksiä, jotenkin nekin piti purkaa... <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti